Astiasarja ilman ideaa?

Jos vähääkään seuraa suomalaista lasimaailmaa tai varsinkaan Iittalaa, ei ole voinut välttyä kuulemasta Iittalan uudesta "lippulaivasta", Sarjaton-astiasarjasta. Nyt minäkin aion siis laittaa lusikkani tähän soppaan.

Minussa Sarjaton herätti ensin uteliasta kiinnostusta, joka sittemmin muuttui ihmetteleväksi epäilyksi. Minulle ei vain auennut, mitä järkeä on suurella budjetilla brändtä astiasarja, jonka idea on olla sarjaton. Iittalahan kuvailee Sarjatonta näin: "Sarjaton on valikoima astioita, jotka antavat uuden merkityksen yhdisteltävyydelle. Sarjaton astioilla voit luoda yksilöllisiä kokonaisuuksia erilaisiin tarpeisiin ja elämäntilanteisiin. (...) Perinteiden innoittama, tähän päivään räätälöity. Sarjaton antaa vapauden luoda juuri sellaisen yhdistelmän kuin sinä haluat." Jos haluan luoda oman kattaukseni ilman mitään tiettyjä rajoja, enkö silloin halua tehdä siitä juuri omannäköiseni, nimenomaan ilman mitään sarjaa? Tuntuu keinotekoiselta luoda astiasarja, jonka tarkoituksena on saada ihmiset tekemään luovia kattauksia. Eikö Iittala luota ihmisten omaan luovuuteen vai onko nykyihminen niin uusavuton, että yhdistelevään kattaukseen tarvitaan todella oma sarjansa?

Lähtökohdat siis minun kohdallani näihin astioihin olivat aika huonot. Muutaman kerran kävin hiplailemassa astioiden kohokuvioita ja periaatteessa kyllä pidin niiden samalla modernista, mutta perinteisestä ulkonäöstä. Kaikkia osia yhdistää tietty kuvio, mutta muuten kokonaisfiilis tuli kyllä hieman ontuvasti suunnitellusta astiasarjasta. Minun ei tehnyt mieli lähteä luomaan innovatiivisia kattauksia astioilla, jotka eivät vain jotenkin sovi yhteen.

Omaa silmääni näissä astioissa miellyttivät Letti-kuvioinen muki vanhan roosan värisenä, Metsä-kuvion kulho ja lautanen, sekä erityisesti lasit. Citymarketissa törmäsin kauppareissulla tarjoukseen Sarjaton-astioista ja kuinkas ollakaan, nappasin mukaani kahden lasin paketin. Täytyy myöntää, että tämä ostos oli hetken mielijohde ja puhtaasti keräilymielessä tehty. Jokin näissä laseissa kuitenkin viehätti minua, nimenomaan erilisenä osana tästä Sarjaton-astiastosta. Lasi on ihanan ohutta ja kevyttä ja pinnan kohokuviot tuntuvat kivalta sormenpäissä. Lasin muoto tuo mieleen pikarimaista jämäkkyyttä, mutta materiaalin hentoisuus toimii tasoittavana tekijänä muodon vahvuudelle.

Itse asiassa pidänkin itseäni melkoisen sarjattomana keräilijänä. Maailmassa on liikaa ihania astioita, jotta voisin keskittyä vain yhteen ja ainoaan sarjaan, haluan haalia hieman sieltä ja vähän tuolta. Minun lasi- ja astiakokoelmani taitaa olla nimenomaan sellainen sarjaton.

Sarjaton

2012

Harri Koskinen

Aleksi Kuokka

Musuta

Samuji

Mitä mieltä sinä olet Sarjaton-uutuudesta?