2013

Ihanaa uutta vuotta 2013 kaikille blogin lukijoille! Olen ollut todella iloinen jokaisesta kuukausien saatossa saamastani kommentista ja on ollut mukavaa huomata, että blogiini on löytänyt moni lasiharrastaja. Uusi vuosi, uudet kujeet sanotaan yleensä, mutta täällä ensi vuosi tulee jatkumaan ihan samoissa lasiaiheisissa merkeissä, tiuhemmalla postaustahdilla tosin toivottavasti. Lasirakkautta siis luvassa jatkossakin!

Kuvaan koottu kuluneen vuoden postausaiheita, klikkaamalla suuremmaksi!

Nautitaan kaikki vuoden vaihteesta ja suunnataan löytörikkain toivein kohti ensi vuotta!

Oletko muuten luvannut jotain vuodelle 2013?

Rauhaisaa joulunodotusta!

Arabia Fire

Fire

2012 

Nathalie Lahdenmäki

Yksi tämän syksyn lemppari mielenlämmittäjistä on ehdottomasti tämä Arabian melko uusi Fire-kynttilälyhty. Muistan kun näin lyhdyn ensimmäisen kerran, saatoin vain ihmetellä, että mitä kummaa materiaalia tuo on. Lyhty näytti pehmeältä, mutta eihän kynttilälyhty voi olla vaahtomuovia! Oli pakko päästä kokeilemaan pintaa ja täytyy sanoa, että ennen Firea enkä tämän jälkeenkään ole törmännyt vastaavaan tuotteeseen. Kynttilälyhty on siis vaahtokeramiikkaa ja muistuttaa ihanasti talvista lumilyhtyä tai uuden lumen pehmeää pintaa. Oma lyhtyni on pienempi 9 cm versio Firestä ja suositushinta on tällä hetkellä 40 euron pintaan. Itse ostin tämän kesällä Iittala Outletistä muistaakseni noin parinkympin hintaan.

Materiaali on huokoista ja suoraan sanottuna täynnä reikiä. Lyhdystä murtuu helposti pieniä paloja, joten kovin kovakouraisesti tätä tuotetta ei saa kohdella. Valo siivilöityy ihanasti vaahtokeraamisen pinnan läpi, luoden pehmeän kehän ympärilleen. Fire on todellinen tunnelmanluoja.

Mariskoolitorni

Uuden kodin yksi lempparijutuistani on ehdottomasti tämä Mariskoolitorni. Tavaroita laatikoista purkaessa, tuli sattumalta mieleen, että jospa keittiön hyllykolosiin mahtuisi pieni Mariskooli. Ja sehän mahtui, juuri täydellisesti! Niinpä pienet Mariskoolini saivat arvoisensa paikan, jossa edustaa ja näyttää ihanilta. Vähän jouduin kokoelmaani täydentämään, että joka hylly sai oman kaunokaisensa, mutta nyt olen tyytyväinen! 

Ylhäältä alas:

Mariskooli 120 mm

vaaleansininen (väliväri)

kirkas

omenanvihreä

vaaleanpunainen

hiekka

siniturkoosi

Niin ja se muutto... Sehän meni ihan hyvin! Kaikki säilyi ehjänä perille ja suurinosa sisustusjutuista on jo löytänyt oman paikkansakin. Keittiössä on todella vähän säilytystilaa, joten osan laseista jouduin viemään säilytykseen, mutta en valita. Uusi koti on ihana!

Astiasarja ilman ideaa?

Jos vähääkään seuraa suomalaista lasimaailmaa tai varsinkaan Iittalaa, ei ole voinut välttyä kuulemasta Iittalan uudesta "lippulaivasta", Sarjaton-astiasarjasta. Nyt minäkin aion siis laittaa lusikkani tähän soppaan.

Minussa Sarjaton herätti ensin uteliasta kiinnostusta, joka sittemmin muuttui ihmetteleväksi epäilyksi. Minulle ei vain auennut, mitä järkeä on suurella budjetilla brändtä astiasarja, jonka idea on olla sarjaton. Iittalahan kuvailee Sarjatonta näin: "Sarjaton on valikoima astioita, jotka antavat uuden merkityksen yhdisteltävyydelle. Sarjaton astioilla voit luoda yksilöllisiä kokonaisuuksia erilaisiin tarpeisiin ja elämäntilanteisiin. (...) Perinteiden innoittama, tähän päivään räätälöity. Sarjaton antaa vapauden luoda juuri sellaisen yhdistelmän kuin sinä haluat." Jos haluan luoda oman kattaukseni ilman mitään tiettyjä rajoja, enkö silloin halua tehdä siitä juuri omannäköiseni, nimenomaan ilman mitään sarjaa? Tuntuu keinotekoiselta luoda astiasarja, jonka tarkoituksena on saada ihmiset tekemään luovia kattauksia. Eikö Iittala luota ihmisten omaan luovuuteen vai onko nykyihminen niin uusavuton, että yhdistelevään kattaukseen tarvitaan todella oma sarjansa?

Lähtökohdat siis minun kohdallani näihin astioihin olivat aika huonot. Muutaman kerran kävin hiplailemassa astioiden kohokuvioita ja periaatteessa kyllä pidin niiden samalla modernista, mutta perinteisestä ulkonäöstä. Kaikkia osia yhdistää tietty kuvio, mutta muuten kokonaisfiilis tuli kyllä hieman ontuvasti suunnitellusta astiasarjasta. Minun ei tehnyt mieli lähteä luomaan innovatiivisia kattauksia astioilla, jotka eivät vain jotenkin sovi yhteen.

Omaa silmääni näissä astioissa miellyttivät Letti-kuvioinen muki vanhan roosan värisenä, Metsä-kuvion kulho ja lautanen, sekä erityisesti lasit. Citymarketissa törmäsin kauppareissulla tarjoukseen Sarjaton-astioista ja kuinkas ollakaan, nappasin mukaani kahden lasin paketin. Täytyy myöntää, että tämä ostos oli hetken mielijohde ja puhtaasti keräilymielessä tehty. Jokin näissä laseissa kuitenkin viehätti minua, nimenomaan erilisenä osana tästä Sarjaton-astiastosta. Lasi on ihanan ohutta ja kevyttä ja pinnan kohokuviot tuntuvat kivalta sormenpäissä. Lasin muoto tuo mieleen pikarimaista jämäkkyyttä, mutta materiaalin hentoisuus toimii tasoittavana tekijänä muodon vahvuudelle.

Itse asiassa pidänkin itseäni melkoisen sarjattomana keräilijänä. Maailmassa on liikaa ihania astioita, jotta voisin keskittyä vain yhteen ja ainoaan sarjaan, haluan haalia hieman sieltä ja vähän tuolta. Minun lasi- ja astiakokoelmani taitaa olla nimenomaan sellainen sarjaton.

Sarjaton

2012

Harri Koskinen

Aleksi Kuokka

Musuta

Samuji

Mitä mieltä sinä olet Sarjaton-uutuudesta?

Hiljaista lasirintamalla

Blogissa on ollut tämän kuun ihan hiljaista. Muutto on alle viikon päästä ja asunto on ollutkin juuri sen näköinen. Kaikki lasit alkavat pikku hiljaa olla pakattu ja ympäri asuntoa on "ARVOKASTA LASIA, VAROVASTI!!" tekstein koristeltuja laatikoita. Nyt aletaan olla siinä pisteessä, että en voi muuta kuin toivoa, että kaikki rakkaat esineeni selviävät muutosta vaurioitta. Olisi huijausta sanoa, että tämä muutto ei olisi aiheuttanut stressiä. Ensin etsittiin melkein paniikissa asuntoa, sitten mietittiin miten saadaan avain, muuttoauto ja ehtiikö kukaan auttamaan. Ennenkokemattoman haasteen tähän kaikkeen tuo vielä se, että olen ensimmäistä kertaa muuttamassa täysin vieraaseen kaupunkiin, josta en tunne oikeastaan ketään. Tähän lisätään vielä se, että viikko sitten naapurin vesivahinko tunki meillekin! Huh! Onneksi mieheni on jaksanut hoitaa todella ison osan kaikesta muuton virallisesta selvittelystä, joten itse olen voinut keskittyä pakkaamaan ja panikoimaan.

Voi siis olla, että seuraavan kerran kuvallista postausta on luvassa kun muuttolaatikot on purettu ja elämä saatu asettumaan uuteen kotiin. I'm looking forward it so stay tuned!

Maailman paras nimpparilahja

Tänä vuonna taisin saada elämäni ihanimman nimipäivälahjan! Se oli täysin toiveiden mukainen, ihana ja ajatuksella juuri minulle hankittu. Se oli...

Aalto-kulho tumma lila 50 mm

En voi varmaan tarpeeksi hehkuttaa, mutta ai että se on ihana! Tuo tumman lila on väri juuri minun makuuni ja se ainoa aito Aalto-malja on vain aina niin kerrassaan hurmaava. Maljan muoto on vakuuttanut minut näin hieman vartuttuani aivan täysin, olen suorastaan ihastunut siihen! Se on sopivan yksinkertainen, mutta samalla äärimmäisen mielenkiintoinen ja monimuotoinen, idealistinen ja klassikko jo syntyessään.

Kulhon koko, tuo 50 mm on omalla tavallaan hieman kinkkinen koska varsinaisena maljakkonahan maljaa ei voi käyttää enkä kuitenkaan raaski ottaa sitä ihan tarjoiluastiakäyttöönkään. Ainakin nyt se saa siis tyytyä olemaan "vain" kaunis ja ihastuttamaan minua uudelleen ja uudelleen!