Hiljaista lasirintamalla

Blogissa on ollut tämän kuun ihan hiljaista. Muutto on alle viikon päästä ja asunto on ollutkin juuri sen näköinen. Kaikki lasit alkavat pikku hiljaa olla pakattu ja ympäri asuntoa on "ARVOKASTA LASIA, VAROVASTI!!" tekstein koristeltuja laatikoita. Nyt aletaan olla siinä pisteessä, että en voi muuta kuin toivoa, että kaikki rakkaat esineeni selviävät muutosta vaurioitta. Olisi huijausta sanoa, että tämä muutto ei olisi aiheuttanut stressiä. Ensin etsittiin melkein paniikissa asuntoa, sitten mietittiin miten saadaan avain, muuttoauto ja ehtiikö kukaan auttamaan. Ennenkokemattoman haasteen tähän kaikkeen tuo vielä se, että olen ensimmäistä kertaa muuttamassa täysin vieraaseen kaupunkiin, josta en tunne oikeastaan ketään. Tähän lisätään vielä se, että viikko sitten naapurin vesivahinko tunki meillekin! Huh! Onneksi mieheni on jaksanut hoitaa todella ison osan kaikesta muuton virallisesta selvittelystä, joten itse olen voinut keskittyä pakkaamaan ja panikoimaan.

Voi siis olla, että seuraavan kerran kuvallista postausta on luvassa kun muuttolaatikot on purettu ja elämä saatu asettumaan uuteen kotiin. I'm looking forward it so stay tuned!

Maailman paras nimpparilahja

Tänä vuonna taisin saada elämäni ihanimman nimipäivälahjan! Se oli täysin toiveiden mukainen, ihana ja ajatuksella juuri minulle hankittu. Se oli...

Aalto-kulho tumma lila 50 mm

En voi varmaan tarpeeksi hehkuttaa, mutta ai että se on ihana! Tuo tumman lila on väri juuri minun makuuni ja se ainoa aito Aalto-malja on vain aina niin kerrassaan hurmaava. Maljan muoto on vakuuttanut minut näin hieman vartuttuani aivan täysin, olen suorastaan ihastunut siihen! Se on sopivan yksinkertainen, mutta samalla äärimmäisen mielenkiintoinen ja monimuotoinen, idealistinen ja klassikko jo syntyessään.

Kulhon koko, tuo 50 mm on omalla tavallaan hieman kinkkinen koska varsinaisena maljakkonahan maljaa ei voi käyttää enkä kuitenkaan raaski ottaa sitä ihan tarjoiluastiakäyttöönkään. Ainakin nyt se saa siis tyytyä olemaan "vain" kaunis ja ihastuttamaan minua uudelleen ja uudelleen!

Astioiden muuttorumba

Meillä olisi kuukauden päästä muutto edessä toiseen kaupunkiin. Kaikki tavarat on saatava yhdellä kerralla autoon ja ajettua perille, koska välimatkaa on niin paljon ettei edestakaisin ajelu onnistu. Nyt olenkin alkanut miettiä kuinka ihmeessä muutan rakkaat astiani perille, kaikki kerralla ja ennen kaikkea kaikki ehjinä. Olen haalinut esimerkiksi Iittalan juomalasilaatikoita omien säilytettyjen lisäksi ja suunnitellut pakkaavani niihin juomalasit. Lautaset laitan pinoon ja väleihin talouspaperia kolhiintumista estämään. Kaikki sisustusesineet huolettavat ehkä eniten. Millä ihmeellä saan ne pakattua niin, ettei yhdenkään kohtaloksi koidu tämä muutto? Voi kun olisi rajaton määrä kuplamuovia käytettävissä! Onneksi muuttoavusta varmaan (toivottavasti?) jokainen ymmärtää ja muistaa kuinka tärkeitä nuo esineet ovat minulle eikä ainakaan tahallaan paisko niitä "SÄRKYVÄÄ" -laatikoita ympäriinsä.

Nyt on siis hyvät neuvot ja vinkit kalliit! Miten sinä olet muuttanut lasikokoelmasi paikasta toiseen?

Särö rakkauteen

Näin käy joskus.

Tämä Lempi räsähti rikki ihan tavallisen pesun aikana. Lempi-lasien kuuluisi kestää astianpesukonetta, mutta ainakaan tämä yksilö ei enää eräänä päivänä selvinnyt pesurimme käsittelystä. Jalkaosa on haljennut melko oudosti, lasin sisällä menee halkeamia ristiin rastiin, mutta ulospäin ei tunnu minkäälaista säröä eikä palaa ole irtoamassa.Onko muilla samanlaisia kokemuksia näistä laseista? Ajattelin käydä näyttämässä tätä jossain vaiheessa Iittalan Outletissa. Hyvitysten perässä en sinne jaksa raahautua, mutta uteliaisuus voittaa tällä kertaa, sillä haluan kuulla onko muilta tullut vastaavaa palautetta. Lempi-lasit ovat kuitenkin melko arvokkaita ja on aikamoinen pettymys jos laatu on laajemminkin yhtä heikkoa.

Lasi on vahvaa, mutta samalla niin herkkää. Yksi lasiharrastuksen viehätyksestä onkin lasin koskemattomuus. Pienen särön tai kolhun myötä koko esine saattaa hajota täysin palasiksi. Kerran rikki mennyttä ei korjata millään liimalla tai teipillä, ei rakkaudella eikä hartailla toiveilla. Lasi on lasia vain niin kauan kun se säilyy koskemattomana.

Perhepotretti

Siinä ne nyt ovat. Kaikki kolme kokoa Ote-laseista, kolmessa värissä. Näin, päätin, hankin.

Olen aina ollut tällainen! Kun päätän haluavani jotain, yleensä myös hankin sen. Monen monituiset kirja- ja elokuvasarjat olen kerännyt uskomattomalla intohimolla kasaan vaikka maailman ääristä ja nyt tämä päättäväisyys on siirtynyt lasiharrastukseen. Kaikki alkoi näistä harmaista Ote-viinilaseista, jotka hankin melkein vahingossa. Sen jälkeen alkoi armoton nettikirppareiden selaus, jonka seurauksena sain metsästettyä nämä ruskeat pienet juomalasit. Viimein kokoelman täydensivät uskomatonta kyllä, ihan kaupan hyllyltä löytyneet kirkkaat isot juomalasit. Ja niin sarja sai päätöksensä, nyt voin olla tyytyväinen!

Ote-lasi

Aleksi Perälä

2007

Viinilasi 29cl, harmaa, 8 kpl (2 kpl käytössä, 6 kpl uusia)

Juomalasi pieni 25cl, hiekka, 6 kpl (6 kpl käytössä)

Juomalasi iso 36cl, kirkas, 4 kpl (4 kpl uusia)

Alvar Aalto Collection

Alvar Aalto on ehdottomasti yksi merkittävimmistä suomalaisista muotoilijoista. Kaikki tuntevat Aalto-maljan, joka kuuluu ehdottomasti suomalaisten kansallissymboleiden joukkoon. Maljan aallokas muoto on ajaton ja kaikessa yksinkertaisuudessaan nerokas. Se on hurmannut ihmisiä sukupolvesta toiseen ja tulee varmasti säilyttämään arvonsa suomalaisen muotoilun historiassa aina.

Minulle Aalto-malja edustaa aitoa suomalaista lasidesignia puhtaimmillaan. Keräisin vaikka jokaisen Aalto-maljan, pienen ja ison, kynttilälyhdyn ja tarjoiluastian jos vain olisi mahdollisuus. Iittalan Aalto-kokoelma on kuitenkin suht korkeissa hinnoissa ja varsinkaan uutena siihen kuuluvia esineitä ei minun budjetillani ostella ihan noin vain. Jo pitkäaikainen haaveeni on ollut ostaa lilan värinen 160mm Aalto-maljakko ja toivottavasti vielä joskus pääsen tämän unelman toteuttamaankin.

Jotain minä kuitenkin jo omistan Iittalan Alvar Aalto-kokoelmasta ja jos minulta kysytään, se onkin mitä ihanin esine. Kyseessä on siis isompi metallinen kulho, jota voi käyttää tarjoiluastiana tai mainiosti ihan vain itsenäisenä sisustusesineenä. Kulho on äärimmiilleen pelkistetty tulkinta Aalto-maljasta. Ruostumaton teräs on vahva materiaali, joka ei välttämättä vaadi lisäkseen mitään. Oman kulhoni olen ostanut vähän käytettynä koska ovh 99,00€ olisi ollut aivan liikaa omalle kukkarolleni.

Ote elämästä!

A dream come true! Tänään hain pitkän odottamisen jälkeen postista yhden erityisen ihanan paketin. Jännityksellä revin kääreet heti auki kotiin päästyäni ja huokaisin sisällön nähdessäni. Ne olivat juuri niin ihanat kun arvelinkin! Hintaa oli ehkä hieman enemmän kun normaalisti kuuden lasin satsista maksaisin, mutta koska todellakin HALUSIN nämä ja kyseessä oli vielä täysin virheettömät ja siistit yksilöt, päätin sijoittaa, vaikka vähän kirpaisikin. Tämä sikspäkki kustansi muistaakseni 35 euroa.

Kyseessä on siis himoitsemani Aleksi Perälän Ote-sarjan juomalasit hiekan värisenä. Olen ihastunut! Astiakaapista alkaa rehellisesti sanottuna loppua juomalasitila, mutta nämä oli ihan pakko saada mahtumaan ja pesukoneen kautta käyttöön. Juomahetket muuttuivat taas hieman ihanammiksi.

 Nämä ovat sirot, mutta samalla jämäkän oloiset, ei liian pienet eikä liian isot. Sopivat käteen ja väri on hieno, mutta ei liian silmäänpistävä. Ote-juomalasit pinoutuvat näppärästi ja näin vievät astiakaapista leveäksi juomalasiksi suhteellisen vähän tilaa. Ehkäpä näitä voisi käyttää vaikka jälkiruokamaljoinakin sorbetille tai muulle lusikoitavalle kylmälle jälkkärille. :-)
Nämä juomalasit sopivat saumattomasti yhteen aiemmin esittelemieni Ote-viinilasien kanssa ja luovat mahdollisuuden rentoon, mutta siistiin kattaukseen silloin kun nautitaan viinistä ja ruuasta, mutta ei kuitenkaan hienostella. Hiekka ja savunharmaa sopivat muutenkin Iittalan tuotteissa yleensä yhteen, molemmat kun ovat tumman vivahteikkaita, mutta kuitenkin neutraaleja sävyjä.

Kuvausrekvisiittana Finlaysoninen Talvi-kuosinen pöytäliina. 

Pahoittelen kuvien heikkoa laatua, kamerassa on todellakin jokin tuntematon vika tai sitten käyttäjän taidot ovat kadonneet kokonaan!